sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Onnea uuteen kotiin!

Ihana, kun vihdoin sain pienen hetken nipistettyä askarteluun!! Näinä aikoina vaan tahtoo kaikki liikenevä aika mennä tuon vauvan tuijotteluun, kun se on kyllä aika ihana ja ihmeelinen otus! Ja oma!!

Tilasin joku aika sitten Finnstamperilta hirveän läjän tekstileimasimia ja sit tollaisia taloleimoja, joista nyt sit tein nuo pari korttia.


sunnuntai 24. toukokuuta 2009

It`s a boy!!!!!

Nyt on sitten kotiuduttu laitokselta ja tällainen ihana nyytti tuotiin sieltä meille asumaan.
Nyt voi olla askartelut vähäksi aikaa sivussa....tai sitten ei. Jo toissa iltana olin yhdessä nettikaupassa ihastelemassa ihkuja askartelujuttuja. Että saattaapi olla, et jotain tuossa pyöräytänkin, kun vauva nukkuu!

lauantai 16. toukokuuta 2009

Prima-friikki

Tykkään ihan hirveästi näistä Priman kukista, mutta en löydä niitä enää mistään suomalaisesta nettikaupasta. Paperellassa oli sellaisia, missä on lehdet ja keskusta valmiina. Nekin on äärettömän kauniita, mutta olen yrittänyt metsästää juuri näitä kuvan kukkasia erivärisinä. Jos jollain on tietoa, mistä noita saisi tällä hetkellä, laittakaa viestiä! Näitä valmistujaiskortteja olen tehnyt aikaisemminkin samantyylisinä ja esitellytkin niitä täällä, mutta ajattelin silti laittaa niitä tähän näytille, kun mun mielestä ne on niin kivoja. Ja ne edelliset kortit meni saman tien myyjäisissä, ni teinpä niitä seuraaviin tapahtumiin valmiiksi.
Toi leimasin on yksi lemppareistani ja sopii mun mielestä hyvin teemaan. Ja sit niissä om tottakai noita mun lempikukkiakin!



Ja vielä tollainen perusonnittelukorttikin tuli tehtyä.






torstai 14. toukokuuta 2009

No vihdoin.....

Tässä valmis peitto Delhiin, jossa myös minun tekemiäni paloja. Silloin jossain vaiheessa jaettiin ne läjät meidän kerhon ihmisille, niin, et jokainen kokoaa sitten peittoja kotonaan. Enhän mä mitään ole saanut koottua, mutta onneksi mulla on aikaansaava anoppi! Eli hän pyysi, että antaisin kaikki valmiita palat hänelle, ni hänellä on aikaa laittaa peitto kasaan.
Tässä peitossa on siis melkein kaikki isot minun paloja. Joitain myös ainakin NInan tekemiä. Pienet on Ellun, Mannin, minun ja Ninan käsialaa. Eli oikein yhteistyöpeitto! Todella värikäs, mutta ihan hieno! Koko on 106x130cm.
Nyt, kun mun äiti on täällä taas viikon, ollaan vaan tuossa ihmetelty ja neulottu ja välillä käyty vähän hurvittelemassa tuolla pitkin kyliä.

perjantai 8. toukokuuta 2009

vielä enempi tapettikortteja

Tein sit uuden läjän kaikenlaisia lasten onnittelukortteja siitä tapettiboordirullasta. Tässä esimerkki syntyneistä, yksinkertaisista onnittelukorteista.

torstai 7. toukokuuta 2009

Vielä pari samanlaista. Hohhoijaa=)

Nämä kaksi samanlaista sain vielä siitä samasta sessiosta valmiiksi. Eli kun tosiaan väänsin näitä kolmea peittoa ryhmätyönä yhtäaikaa. Olen tehnyt näitä ihan saman kaavan mukaisia peittoa nyt vaikka kuinka paljon lahjaksi ja myyjäisiin ja omalla lapsellani ei ole vielä yhtään tällaista....Nämäkin lähtee käväisemään Kauklahden myyjäisissä, mutta jos ei mene, tuon mielelläni kotiin yhden asumaan. Aina jotenkin niin helppo napata tuollainen pikkupeitto mukaan, kun mennään uutta vauvaa katsomaan ja kovasti ovat äidit tykänneet, kun on saaneet itse tehdyn lahjan.

Tämä pienempi on vaunukokoa: 72x97cm Ja täysin samat värit, mutta koko 100x127cm. Toi reunakangas on löytö kirpparilta. Aivan ihanaa! Säästin sitä vielä pari palaa, että voin tehdä niistä pari laukkua.


Lapsenkammarin seinätapetti

Puhuin jo aiemmin siitä lapsenhuoneremontista. No nyt tässä vihdoin kuva siitä valokuvatapetista, johon päädyimme. Huone on VIELÄKIN aika täynnä kaikkee mun romua, mut eipä tuota vauvaakaan ole vielä näkynyt, joten ihan sama kai se on, miten sekaisin huone on....
Mulle oli ehdottoman tärkeää, ettei seinälle tule mitään lapsellista nalletapettia, vaan jotain inspiroivaa. Mun mielestä on kiva, et kun lapsi avaa aamulla silmänsä, hän ajattelee: "Jippii! Taas paistaa aurinko!!" No sit hän katsoo ulos ikkunasta ja totuus lyö nyrkillä naamaan. No ei. Mut tykkään kyllä kovasti tuosta kuvasta!

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

tilaustyö valmiina!!!

Viimeksi, kun toimitin sen sinisävyisen tilkkupeiton sille eräälle äidille, joka jäi toripäivillä ilman, hän laittoi heti illalla viestiä, että tytär haluaa samanlaisen, mutta punasävyisen. Tänään hän sitten tuli valmiiksi. On vähän kestänyt tämä projekti, kun olen samaan aikaan muka aikaa säästääkseni tehnyt useampaa peittoa yhtäaikaa. Muut on pienempiä, kuin tämä, joka on omaksi yllätyksekseni täysin saman kokoinen, kuin se sininen, eli 118x150cm. Uskomatonta! Tämä on ensinnäkin tehty isommilla ruuduilla(8.5x8,5) ja toisekseen teen aikalailla tunteella näitä peittoja. Vähän siihen suuntaan. Mutta hyvä näin! Tässä lähikuva mun aivan lempikankaista, joita olen tuonut Intiasta. Tuossa vain tietysti osa niistä, joita kannoin sieltä viime talvena. Ne on nuo kolme palaa tuossa alhaalla ja sit tuo reunakaistale. Kankaat on käsin painettuja ja joistain raitakankaista tuli pikkasen Marimekko mieleen. Hinta oli huikeat 1€/metri.....Ostin 18 eri kangasta. Voi kun vielä pääsisin siihen kauppaan!!!


Neulahuovutus

Eilen meillä oli taas meidän askartelu-ja käsityökerhon kokoontuminen ja Helena opetti meille vähän neulahuovutuksen alkeita. Itse olin jo aikaisemmin innostunut asiasta just siksi, kun olin ostanut häneltä sen söpöäkin söpömmän pupujussikäsinuken. Olin siis ostanut kasan tuota kuvassa näkyvää Novitan hahtuvaa ja sit tuollaisen huovutusneulan, jossa yhteensä 7 neulaa. En vaan saanut mitään aikaiseksi, kun en osannut, enkä tiennyt asiasta yhtään mitää. No nytpä tiedän. Homma on hauskaa ja ihan helppoa! Ja voin sanoa, et asia hoituu paljon helpommin yhdellä neulalla, kuin tollaisella sarjatulella. Mutta eipä hätää. Ton neulasarjan saa auki ja sieltä voi käyttää neuloja yksittäinkin. Tällaiset tossut olin neulonut ja huovuttanut valmiiksi Huopasella. Sitten ihan pieneen sydämen muotoiseen piparimuottiin laitoin v.punaista hahtuvaa ja aloin tökkiä villaa muotin reunoihin ihan aluksi tarkkaan. Ja siitä sit keskemmälle ja silloin voi jo muotin ottaa poiskin. Villa ja tuote ovat kuivia, kun tätä tehdään. (Itsehän jostain syystä luulin, et ne pitää olla märkiä...?)

Ainut onkelma on saada kaksi täysin identtistä kuviota aikaiseksi, kun hahtuvaa ottaa aina eri määrän. Toisessa on tavaraa enemmän ja toisessa vähemmän. Mutta kyllä noi nyt on aika kelvolliset ensimmäiseksi työksi!! Kiitos Helena! Oli tosi valaisevaa ja tulihan taas opittua uusi taito! Kannattaa kokeilla, kun toi oikeasti on aika helppo juttu!






tiistai 5. toukokuuta 2009

Innostus löytyi taas!

Ystäväni soitti ja pyysi muutamaa synttärikorttia pienille ihmisille. Innostuin sitten tekemään vähän muitakin kortteja. Joku aika sitten ostin tuollaista tapettiboordia kaupasta, jossa myydään konkurssipesien jäämistöjä. Kauppa on Vallilassa ja siellä on KAIKKEA. Sinooperista ostin tuon sabloonan. Noilla tarpeilla väsäsin muutaman kortin sitten. Kortit on hyvin yksinkertaisia. Tässä eka rakastuneelle pariskunnalle.
Ystävälle

Sit onnittelukortteja, joihin voi myöhemmin lisätä iän, jos niin haluaa.